Toimintaterapia
Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on auttaa selviytymään asiakkaan jokapäiväisessä elämässä mahdollisimman omatoimisesti. Toimintaterapiassa haemme yhdessä asiakkaan vahvuuksia ja kehitämme toimintavalmiuksia, joita saattavat rajoittaa erilaiset yksilön kehitykselliset häiriöt, ikääntyminen, sairaudet tai vammat.
Toimintaterapian tavoitteet
Toimintaterapialla pyritään edistämään asiakkaan hyvinvointia ja parantamaan elämänlaatua. Se on tavoitteellista lääkinnällistä kuntoutusta; arvioinnin, ohjauksen ja neuvonnan yhteistyötä. Toimintaterapiassa asiakasta motivoidaan ja ohjataan itsenäisempään ja aktiivisempaan rooliin ja mahdollisuuksiin oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä.
Toimintaterapiassa huomioidaan asiakkaan tavat ja tottumukset. Myös toimintahistoria ja toimintamahdollisuudet sekä tavat otetaan huomioon.
Toimintaterapiassa harjoituksen ja kuntoutuksen keskiössä voivat olla erilaisten taitojen harjoittelu ja toimintamahdollisuuksien vahvistaminen.
Näitä voivat olla oman toiminnan ohjauksen vahvistaminen itsestä huolehtimisen taidoissa, omasta terveydestä huolehtimisen taidoissa.
Myös asioimiseen ja kotielämään tai työhön, koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviä taitoja voidaan kehittää toimintaterapiakuntoutuksen keinoin. Koska haasteet ilmenevät arjessa monella eri osa-alueella, suunnataan kuntoutus myös osaksi ihmisen omaa ympäristöä.
Toimintaterapiassa voidaan arvioida muutakin palveluntarvetta ja pohtia mahdollisten apuvälineiden tarvetta.
Toimintakyvyn arviointi
Toimintakyvyn arviointiin tullaan yleensä lääkärin tai muun sosiaali -ja terveydenhuollon pyynnöstä ja lähetteellä. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää asiakkaan taitoja, valmiuksia ja toiminnallisia mahdollisuuksia esimerkiksi opiskelutaitoihin ja mahdollisuuksiin liittyen.
Arvioinnin kohteena voivat olla myös työkykyisyyteen tai työelämävalmiuksiin sekä arjenhallinta ja itsestä huolehtimisen osa-alueisiin arviointi strukturoiduilla ja puolistrukturoiduilla arviointimenetelmillä.
Lisäksi arviointia tapahtuu myös asiakkaan omassa arkiympäristössä, jotta nähdään miten tämän hetkiset toiminnalliset taidot ja mahdollisuudet tukevat tai tuovat haasteita tai tukevat asiakkaan arkea ja selviytymistä laajemmassa päivittäisissä mahdollisuuksissa.
Arvioinnissa huomioidaan myös muu palveluiden tarve ja suositus sekä mahdollinen apuvälitarve tai mahdolliset ympäristölliset muutokset. Arviointi voi tapahtua osana ryhmää sekä yksilötoimintakyvyn arviointia. Kertoja on yleensä viidestä kahdeksaan, jonka jälkeen arvioinnista kirjoitetaan lausunto.
